Paljon uusia kuvia, rullatkaahan alas! :)

Niin ja joku kyseli meidan maailman ympari matkan osoitetta, tassa sekin: http://makingdreamscometrue2011.blogspot.com

Turvallinen paluu asfalttiviidakkoon

Heipsan! Olimme viela tanaan paivalla niin rantahuumassa Mardrisqui-saarella etta meinattiin missata lento takaisin Caracasiin. :) Mutta ehdittiin, harmi sinansa koska vain kaksi tuntia Caracasissa viettaneena paatani on jo alkanut sarkea uhkaavasti. :( Onneksi jo keskiviikkona suuntaamme kohti uusia seikkailuja ihan uuteen maahan. :) Nyt yritan kayda nukkumaan, vaikka maanantai-illaksi tassa talossa on sen verran menoa ja ihmisvilinaa etta mahdankohan talta metelilta saada nukuttua. (Huoh, mietin taas sita omaa sankya...:P) Oita teille armaille siella ihan toisella puolella palloa. :)

Armoa aurininko, armoa!

Heipa hei! Olemme vielakin taalla Los Roquesilla. Takana on kuusi auringonpaahteista rantapaivaa. Olemme kayneet kaksi kertaa Crasqui-saarella ja Fransisqui-saarella. Olemme snorklannut paljon, mutta emme ole nahneet paljon mitaan erikoista. Meritahtikanta taalla on rajahtanyt ja niita pitaa jo varoa kun menee uimaan, ettei astu paalle ja saa piikkeja jalanpohjaan. Muutama paiva sitten sain meduusan polttojaljet jalkaan. Ensin luulimme etta olin polttanut ihon pahasti siita kohtaa, mutta apteekkari sanoi etta se on selva meduusan jalki. Nyt se on jo parempi mutta kyllapa se kirveli ensimmaiset pari paivaa. Taalla olemme syoneet paljon kalaa joka paiva. Edellispaivana soimme ihanaa Pargo-kalaa ja Cevichea rannalla ja iltaisin majatalon emanta aina tarjoilee jotain kalaruokaa. Kala on ihanaa kylla mutta hiukan jo tekisi mieli jotain muuta, ihan mita vain. ;) Olemme saaneet paljon uusia ystavia. Andy ja Ricardo ovat vanhempi pariskunta Buenos Airesista, ja heidan kanssaan olemme kayneet saarilla yhdessa joka paiva. Tanaan he lahtivat Margaritalle mutta saimme kutsun Argentiinaan, taytyy kayttaa se joskus hyvaksi. Heidan lisakseen olemme tutustuneet toiseen Argentiinalaiseen pariskuntaan, Nelsoniin ja Josefiinaan. He jaavat tanne viela muutamaksi paivaksi kun me taas huomenna lennamme takaisin Caracasiin. Caracasista lennamme sitten keskiviikkona seuraavaksi San Joseehen Costa Ricaan. Lentokentalla meita odottaa auto ja suuntaamme heti pois paakaupungista rannikolle, jossa meilla on varattuna ensimmainen yo hotellissa. Taalla Los Roquesilla on kylla ollut ihanaa. Ihmeellista kuinka hyvaa tekee olla valilla ilman mitaan mukavuuksia (sahkoa, tv:ta, lamminta vetta;). Olen nukkunut joka yo vahintaan kymmenen tuntia ja nahnyt kaiken maailman unia. Eilen illalla ihan ensimmaista kertaa vihlaisi vahan kun ajattelin kuinka ihanaa olisi voida nukkua omassa sangyssa. :) Noh, siella se koti sitten taas odottaa kun mennaan takaisin. Ja jotta voisi jotain ikavoida, pitaa joskus lahtea hetkeksi pois. :)
Nyt hilpaisen rannalle etta en missaa kyytia saarelle. :) Suukkohali kaikille! <3

Terveisia paratiisisaarelta!

Heippa! Taalla ollaan onnellisesti perilla ja takana on jo kaksi aurinkoista paivaa rannalla. Ensimmaisen paivan vietimme Madrisqui-saarella ja soimme hummeria Cayo Piratassa. Eilen kavimme lempisaarellamme Cayo de Agualla seka Dos Mosquises- ja Espenqui-saarilla. Ihanaa on ollut vaikkakin sahkot menee iltaisin aina vahan valilla, mutta onneksi olemme jo siihen tottuneet ja kynttilan valossa on kiva istuskella rannalla. Tanaan pidetaan paussi rannasta ja ollaan taalla paasaarella ja istuskellaan majatalomme kattoterassilla musiikkia kuunnellen ja merta katsellen. IHANAA! Pusi!!

Barquisimeto ja La Divina Pastora-pyhimyksen juhla

Hei taas! Paljon on sattunut muutaman paivan aikana. Keskiviikko-yona herasin yhden aikaan yolla ja hyva etta ehdin vessaan ennen kuin oksennus tuli. Siina se sitten menikin koko yo, kylpyammeen reunalla istuen ja oksennusta odotellen. Jose sanoo etta tama oli hallusinaatio, mutta kun istuin siina kylpyammeen reunalla yolla odotellen seuraavaa ykaa ja tuijotellen ikkunasta nukkuvaa Caracasia, yhtakkia ikkunan takana lenteli hiljaa lentava lyhty. :) Niita lennatettiin taalla paljon uutena vuotena, joten ei se ole mahdottomuus. Niita myytiin muistaakseni joskus Suomessakin, mutta kiellettiin kun ne ovat kuulemma paloturvallisuusriski. Tottakai, saatoin olla jopa vahan kuumeessa ja tokkurainen, mutta olen aika varma etta se lensi siella. :)

Noh, toivuttuani nopeasti, torstaina lahdimme Barquisimetoon Josen tateja katsomaan. Mukana tulivat meidan lisaksi Josen tati, aiti, sisko, sen mies, Mariangel ja Josen siskon poika Andres. Olemme yopyneet taalla Josen tadin Nellyn luona, ja Nelly tulee lokakuussa meita katsomaan Suomeen miehensa kanssa.

Tanaan on taalla Venezuelassa Divina Pastora-nimisen pyhimyksen muistopaiva. La Divina Pastora on patsas naisesta, joka kantaa pienta lasta. Patsas tuotiin Espanjasta Venezuelaan aikoinaan kun Barquisimeton pormestari osti sen Espanjasta. Barquisimetossa jyllasi aikoinaan paha koleraepidemia. Divina pastorasta tuli pyhimys kun eras Barquisimetolainen pyysi patsaalta, etta han olisi viimeinen ihminen kaupungissa joka kuolisi koleraan. Niin kavi. Noh, tanaan sitten tata painavaa patsasta kannettiin ympari kaupunkia lasikupolissa ja NELJA miljoonaa ihmista seurasi hanta perassa. Siella me sitten seisottiin ja odotettiin tata patsasta, ja paastiinkiin aika lahelle kun vahan tonittiin. Laitan kylla kuvia kun saan kaapelin kameraan.

Nyt ollaan Josen tadin aidin luona kauempana kaupungista, "maalla". Taalla on varmaan 35 sukulaista ja kohta aletaan grillaamaan (niin, taas). Asken kantoivat viisi korillista olutta pihalle, voi olla etta menee myohaan. Onneksi kavin ostamassa jalkapallon kokoisen avokadon ja tomaattia etta saan salaatin kyhattya kasaan jos liha ei enaa mene kurkusta alas. :) Kaikki ihmiset ovat kamalan kiltteja ja huolehtivaisia, taalla on mukava olla. Huomenna aamulla suuntaamme taas kohti Caracasia. Onneksi visiitti siella ei kesta kauan, silla jo maanantai-aamuna lennamme paratiisisaarelle Los Roquesille. :) Iso hali! xxx

http://www.el-nacional.com/fotogaleria/17101/14/%C2%A1Viva-la-Divina-Pastora!.html